Seksuaalisuus

Kehosuhde. Jokaiselle muodostuu elämän aikana omanlainen tapa olla kehossa. Kehonkuva ja kehosuhde pitävät sisällään havainnot, tunteet ja uskomukset, joita liitämme kehoomme. Pitkittynyt kipu vaikuttaa kokemukseen omasta kehosta. Kivun seurauksena kehon ulkonäkö ja toimintakyky voivat muuttua ja keho tuntua vieraalta. Muutokset voivat aiheuttaa kokemuksen, ettei hallitse kehoa. Alkuun kivun myötä kehon tarkkailu voi nousta ja kehoa kohtaan tuntea negatiivisia tunteita. Kivun pitkittyessä kehon viestit työnnetään syrjään ja kehotietoisuus vähenee.

Vireystila. Kivun myötä vireystilan säätely voi olla haastavampaa. Yli- tai alivirittyneisyys haastaa kykyä hahmottaa mitä kehossa tapahtuu. Ihminen voi toimia niin sanotussa selviytymismoodissa. Ruumiillisen itsetietoisuuden ja kehoturvan kehittäminen on keino kokea turvallisuutta ja rauhaa. Tämä voi helpottaa hermoston rauhoittumista ja sen myötä laskeutumista myös seksuaalisuuden äärelle.

Myötätunto apuna. Myönteistä ja turvallista suhdetta kehoon voi vahvistaa omien tuntemusten ja kehon myötätuntoisella havainnoinnilla. Ympäristöön, toimintaan, liikkumiseen tai aisteihin keskittyminen ovat hyviä tapoja vahvistaa kehoyhteyttä ja olla läsnä tässä hetkessä. Hengityksen havainnointi rauhoittaa tunne- ja vireystiloja. Turvallinen vuorovaikutus ja ilmapiiri mahdollisen kumppanin kanssa vaikuttavat myönteisesti omaan olotilaan. Yhteisen nautinnon tavat kumppanin kanssa ovat tärkeitä löytää. Kumppani voi tukea positiivista kehoyhteyttä seksissä. Seksi voi vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan kehoon ja sen toimivuuteen. Myös sooloseksi tukee luottamusta omaan kehoon.

Seksuaalinen halu on moniulotteinen kokonaisuus, johon vaikuttavat monet asiat. Haluttomuus tai halun vähäisyys ovat yleisiä oireita, jotka voi liittyä pitkittyneeseen kipuun. On luonnollista, että halun määrä vaihtelee eikä ole mitään määrettä, mikä on normaalia. Tärkeintä on tunnistaa, milloin halu tai halujen eriparisuus suhteessa aiheuttaa murhetta. Haluun vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä. Halua voi lisätä myönteisillä kokemuksilla nautinnosta, miellyttävillä olosuhteilla, materiaaleilla, aistinautinnoilla, läheisyydellä ja fantasioilla. On hyvä tutkia halua estäviä tekijöitä, kuten uskomuksia, häpeää, stressiä tai mielialaa. Niiden kautta voi tunnistaa, milloin halulla on eniten mahdollisuuksia löytyä ja kasvaa.

Aistit osana nautintoa. Aistitietoisuus voi korostua kivun kokemuksen myötä. Jotkut aistit herkistyvät ja lisäävät kipua ja toiset aistit hämärtyvät kivun vyöryessä ylle. Aistien äärelle pysähtyminen voi tuntua haastavalta ja pelottavalta, mutta se voi myös tuoda uusia ulottuvuuksia erotiikkaan, nautintoon ja läsnäoloon. Aistien äärelle pysähtyminen on erityisen hyödyllistä, mikäli seksuaalisuuteen liittyy kielteisiä ajatuksia itsestä tai omasta kehosta. Uusien aistikokemusten löytäminen voi vapauttaa seksin ja nautinnon kokemusta ja laajentaa käsitystä oman kehon tuntemuksista. Tuntoaisti on suurin aistimme ja sen äärelle pysähtyminen on osa kehoturvaa ja kehollista itsetuntoa. Mikä kosketus tuntuu erityisen hyvältä? Voiko kosketuksen laatua, painetta ja voimakkuutta säädellä ja mikä voimakkuus tuntuu parhaimmalta? Mihin kehonosaan kosketus tuntuu mukavalta? Tuntoaistimuksen apuna voi käyttää lämpötilaa, materiaaleja ja välineitä tuomaan erilaisia stimulaatioita keholle.

Yhteinen nautinto ja läheisyys. Kipu vaikuttaa aina myös mahdolliseen kumppaniin ja läheiseen ihmissuhteeseen. Huoli, murhe ja pelko mahdollisuuksista toteuttaa omaa ja yhteistä seksuaalisuutta koskettaa suhteen kaikkia osapuolia. Kun kipu kuormittaa elämää, hyvien vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu suhteessa sekä nautinnon toteuttamisessa. Arjessa koetut erimielisyydet ja kuormitus heijastuvat helposti seksuaalisuuden saralle ja yhteiseen seksiin. Avoin keskustelu halusta, tunteista ja tarpeista on kaiken pohja. Se tuo mahdollisuuden kaikille suhteen osapuolille tulla nähdyksi ja kuulluksi. Seksin ulkopuolella ilmaistava hellyys ja läheisyys vahvistavat yhteenkuuluvuutta ja seksuaalista vetovoimaa. Sitä kannattaa vahvistaa toisen huomioimisen, kunnioittavan kohtaamisen ja kuuntelemisen kautta.

Fyysinen läheisyys ei aina ole mahdollista kipujen vuoksi. Tällöin henkinen läheisyys korostuu. Se voi olla myös tärkeä voimavara suhteissa, joihin ei sisälly seksiä. Kun totutut toimintamallit joutuvat tutkailun alle, seksiin ja nautintoon liittyvien normien ja rutiinien purkaminen on tärkeää. ”Normaalin” käsite on hyvin vaikea määritellä ja olisi hyvä huomata, että seksi voi olla paljon muutakin kuin yhdyntää tietyssä asennossa. Nautinnon kirjo on hyvin laaja ja sieltä voi poimia itselleen sopivat seksuaalisuuden toteuttamisen tavat.  Nautinto on aistillisuutta, läheisyyttä ja tunneyhteyttä itseen sekä toiseen.

Seksuaalisuuteen liittyvissä vaikeuksissa harvoin on kyse riidoista, vaan tunneyhteydestä. Ihminen toimii parhaimmillaan, kun hänellä on turvallinen yhteys toiseen ihmiseen. Turvallisen yhteyden avulla pystyy luottavaisesti keskustelemaan, mitä seksuaalisuus ja seksi tarkoittaa ja mitä niiltä toivoo. Varhaisessa vaiheessa haettu ulkopuolisen tuki ennaltaehkäisee suhteen riitojen kärjistymistä. Kivun kanssa elämisessä toisen ihmisen tuki on tärkeää. Omien mietteiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Hakeudu rohkeasti ammattilaisen vastaanotolle, mikäli seksuaalisuus herättää kysymyksiä. Yksityisellä sektorilla toimii seksuaalineuvojia ja seksuaali- tai pariterapeutteja, joille on mahdollista varata aika. Useat palveluntuottajat tarjoavat tukea myös etävastaanottoina. Seksuaalineuvojan tai -terapeutin vastaanotolle voi hakeutua yksin tai yhdessä.

Voit tutustua myös seuraaviin ilmaisiin oppaisiin:

• Mahdollisuus nautintoon – opas seksin ja nautinnon välineisiin
• Pitkittynyt kipu ja seksuaalisuus – nautinto osana elämää

Molemmat oppaat löydät sivulta www.terapiaperhonen.com/materiaalit