Ravinto

Ruokavalion merkitystä fibromyalgian hoidossa on tutkittu vähän. Ruokavalion tai tietyn ruoka-aineen ei tiedetä lisäävän tai vähentävän fibromyalgian kehittymisen riskiä. Ylipainon tiedetään lisäävän fibromyalgiaa sairastavien kipuherkkyyttä. Ylipainoisilla painon pudotus vähentää kipuoireita sekä parantaa unen- ja elämänlaatua.

Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ja painonhallinta ovat osa fibromyalgian hoitoa. Ruoka-ainevalinnoilla voi muokata ruokavaliotaan terveellisemmäksi. Säännöllinen ateriarytmi ja sopivat annoskoot tukevat painonhallintaa. Säännölliseen ateriarytmiin kuuluu aamupala, lounas, sekä päivällinen ja tarvittaessa 1-2 välipalaa.  Säännöllinen ateriarytmi pitää veren sokeripitoisuuden tasaisempana, hillitsee nälän tunnetta sekä vähentää myös houkutusta napostella tai ahmia liikaa ruokaa.

Monipuolinen, kasvisvoittoinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi auttavat jaksamaan ja lisäävät hyvinvointia. Ruokavalion kokonaisuus on tärkeämpää kuin yksittäisten ravintoaineiden tarkkailu. Tavoitteena tulisi olla ruokavalio, jota haluaa ja jaksaa noudattaa. Omaa kehoa kannattaa kuunnella ja kokeilla, mikä tuntuu hyvältä ja vaikuttaa myönteisesti jaksamiseen ja hyvinvointiin. Terveellisyys, sallittavuus, nautittavuus, stressittömyys ja painonhallinta ovat asioita, joiden yhteensovittamista kannattaa miettiä.

Hyvä ruoka tuottaa hyvää mieltä ja sen valmistaminen ja nauttiminen yhdessä läheisten ja ystävien kanssa ovat yhdessäoloa parhaimmillaan.

Lue lisää

Ravitsemustietoa sairausryhmittain
Ravitsemustietoa TULE-terveydeksi

Lohtua ruuasta?

Paha mieli, kipeä olo ja tekee mieli syödä jotain hyvää. Tuntuuko tutulta? On luonnollista, että ajoittain meille kaikille tulee herkuttelun tarve. On myös ihan ok, että hyvä ruoka ja syöminen tuottaa mielihyvää. Syömällä voi säädellä omaa vireystilaansa ja fyysistä olotilaansa. Jos mieliteoista ja syömisestä alkaa kuitenkin tulla huono omatunto tai jos herkuttelu pitää tehdä salaa muilta, voi olla kysymys tunne- eli lohtusyömisestä. Joskus syömisellä tai ahmimisella voi myös yrittää puuduttaa kroonista kipua sekä kehon että mielen tasolla. Jos tunnistat olevasi vastuuntuntoinen ja sinulla on taipumusta suorittamiseen ja omien suoritusten riman asettamiseen kovin korkealle, tunnesyömisestä voi tulla myös selviytymiskeino tai jaksamisen apuväline. Eikä ole tavatonta, että hiljalleen tunnesyömisestä voi tulla myös opittu tapa.

Silloin voi olla hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mistä mieliteko siinä hetkessä tulee. Syömisen tarve tai herkkuhimo voi kertoa myös tunteesta, jota et tunnista tai uskalla sellaisenaan kohdata. Osa tunteista voi olla pelottavia. Sinusta voi myös tuntua, että jos päästän tämän tunteen valloilleen, siitä ei ole paluuta ja oloni tulee vielä huonommaksi. Voisiko olla myös niin, että et voi tulla kylläiseksi, jos sinusta itsestäsi tuntuu, että et ole riittävän hyvä?

Jos haluat löytää syömisen lisäksi muita selviytymiskeinoja, voit aloittaa siitä, että yrität tunnistaa mielitekojen taustalla olevia tunteita. Mistä voisi tällä kertaa olla kyse? Voit myös opetella kohtamaan tunteesi sen sijaan, että piilotat ne tai taistelet niitä vastaan syömällä. Kohtaamalla tunteesi voit myös päästää niistä irti, eikä sinun tarvitse jäädä jumiin hankalaan olotilaan.

Jos olet vihainen tai ärtynyt, mieti, mikä olisi sellainen tapa purkaa pahaa mieltä, joka vie sinua kohti parempaa selviytymistä. Jos taas olet apea tai surullinen, pysähdy tunteesi äärelle sen sijaan että herkuttelet sen piiloon. Opettelemalla tunnistamaan ja säätelemään tunteitasi rakentavilla tavoilla voit liikkua kohti sinulle tärkeitä tavoitteita vaikeiden tunteiden välttelyn sijaan.

Tiedosta oma tilanteesi ja senhetkiset tarpeesi ja pyri tutkimaan vaikeitakin tunteitasi lempeän uteliaasti. Mitä tunteesi yrittää sinulle kertoa? Voitko erottaa toisistaan rakentavat ja haitalliset ajatuksesi ja tunnistaa ne selviytymiskeinot, joita voisit siinä tilanteessa käyttää?

Anna sitten itsellesi sitä huolenpitoa ja välittämistä mitä tarvitset.