Muuta hoidon tueksi
Fibromyalgiaan sairastuminen vaikuttaa työkykyyn ja sitä kautta mahdollisesti myös työyhteisöön. Vaikutukset ulottuvat myös omaan lähipiiriin, erityisesti perheeseen, mutta mahdollisesti myös ystäviin ja muihin läheisiin. Läheisen sairastuminen herättää väistämättä tunteita ja ajatuksia ja mielessä voi olla paljon kysymyksiä fibromyalgiaan ja sen kanssa elämiseen liittyen. Perheen sisäiset roolit saattavat muuttua aiemmasta, mikä voi tuntua hyvin kuluttavalta. Tilanteesta riippuen yhteistä tulevaisuutta voi joutua katsomaan myös uudessa valossa. Tältä sivulta löydät työhön liittyviä asioita. Lisäksi on oma osio läheisillesi.
Fibromyalgia ja työssä selviytyminen
Fibromyalgian oireet saattavat heikentää työkykyä ammatista ja asemasta riippumatta lisäten sairauspoissaoloja. Jos työntekosi ei syystä tai toisesta suju, puhutaan työkykyongelmasta. Palvelujärjestelmästämme löytyy kuitenkin laaja keinovalikoima työkyvyn tukemiseksi.
Miksi työkyvystä kannattaa pitää huolta?
Työkykysi tukemisesta hyötyvät kaikki: sinä itse, työnantajasi ja yhteiskunta. Kun pystyt jatkamaan työelämässä, hyödyt siitä taloudellisesti nyt ja eläkevuosinasi, saat sosiaalisia virikkeitä, merkityksellisestä tekemistä sekä raamit ajankäytöllesi. Työnantajasi puolestaan saa pitää osaavan työntekijänsä ja säästää samalla sairauspoissaolokustannuksissa ja eläkemaksuissa. Työssäkäyvänä veronmaksajana hyödytät koko yhteiskuntaa.
Mistä työkyvyssä on kyse?
Työkykysi koostuu monesta osasesta ja terveys/sairaus on vain yksi sen ulottuvuus. Työterveyslaitos vertaa työkykyä taloon, jossa on neljä kerrosta. Kolme alinta kerrosta kuvaavat työntekijän omia voimavaroja. Neljäs kerros kuvaa työtä ja työoloja. Työkykytaloa ympäröi työntekijän sosiaalisten suhteiden verkosto, läheiset sekä yhteiskunta rakenteineen ja sääntöineen. Työkykytalon kerrosten on tuettava toisiaan, jotta talo pysyy pystyssä. Jos esimerkiksi neljännen kerroksen paino, työn vaatimukset, kasvaa yhtä aikaa, kun ensimmäinen kerros, työntekijän voimavarat, heikkenee, niin talo romahtaa.
Työntekijän terveys ja hänen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakykynsä ovat työkyvyn perustana talon ensimmäisessä kerroksessa. Toisen kerroksen muodostavat osaaminen tietoineen ja taitoineen eli koulutus ja ammattitaito. Kolmannessa kerroksessa ovat henkilökohtaiset arvot, asenteet ja motivaatio. Jos ihminen kokee työn imua eli oma työ tuntuu tärkeältä ja sopivan haasteelliselta, se vahvistaa työkykyä. Kolmannessa kerroksessa vaikuttaa myös työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Kuormittava elämäntilanne (esimerkiksi pienet lapset, hoitoa tarvitsevat ikääntyvät läheiset, avio-/avoero, läheisen sairaus tai kuolema, taloudelliset vaikeudet) voi heikentää työssä selviytymistä. Yhden ihmisen voimavarat ja vuorokauden tunnit eivät riitä kaikesta huolehtimiseen, mikä voi johtaa sairauspoissaolojen lisääntymiseen.
Työkykytalon neljännessä kerroksessa on työ konkreettisine työolosuhteineen ja työyhteisöineen, lähiesimiestyö sekä työpaikan toimintatavat työkyvyn ylläpitämisessä eli työkykyjohtaminen. Työpaikan todelliset arvot näkyvät työkykyjohtamisessa. Ovatko osatyökykyiset työntekijät työnantajalle riesa vai arvokas voimavara, josta kannattaa pitää kiinni.
Työssä selviytymiseen vaikuttaa työympäristön työskentelyrauha, meluisuus, siisteys, tilojen ahtaus, lämpötila jne. Esimerkiksi työntekijän selälle voi olla myrkkyä avustaa tai hoitaa asiakasta ahtaissa tiloissa tai ohjata lapsia päiväkodin pikkutuolien ja -pöytien maailmassa. Työyhteisön toimivuudella on myös suuri merkitys työssä jaksamiselle. Parhaimmillaan mukava työyhteisö paitsi tukee työssä jaksamista myös voi kantaa raskaan elämänvaiheen läpi.
Hälytysmerkkejä työkyvyn heikentymisestä
Työkyvyn heikentyminen tapahtuu usein pikkuhiljaa. Työntekijä itse ei aina edes huomaa uhkaavaa tilannetta, mutta esimies, työkaverit ja läheiset saattavat huomaavat erilaisia pulmia työn sujumisessa. Pelkkä tunne siitä, että työntekijällä ei ole kaikki kunnossa, riittää asiaan puuttumiseen.
Hälytysmerkkejä työkyvyn heikentymisen uhkasta voivat olla:
- työhöntulo tuntuu vain harvoin mukavalta
- työntekijä kokee pystyvänsä parempaan ja kaipaa haasteita
- työtehtävät tuntuvat liian vaikeilta tai työtä on liikaa
- elämäntilanne työn ulkopuolella vie kaikki voimavarat
- työpaikan ristiriidat vievät energiaa työnteolta
- työpäivät pidentyvät toistuvasti
- myöhästelyt, sairaus- ja muut poissaolot lisääntyvät
- työkäyttäytyminen muuttuu
- työsuoritukset heikkenevät tai työn laatu huononee
- työtoverit ovat huolissaan tai valittavat työntekijästä
- käyttäytyminen viittaa alkoholin tai päihteiden ongelmakäyttöön
- asiakaspalaute huononee
Jos hälytysmerkkejä ilmenee, esimiehen velvollisuutena on ottaa asia puheeksi työntekijän kanssa. Myös työtoverit voivat ilmaista huolensa työtoveristaan ja kehottaa häntä ottamaan asian puheeksi esimiehen kanssa.
Usein toistuvat, lyhyetkin sairauspoissaolot voivat olla merkki työkyvyn heikentymisestä. Työnantajan on tärkeää seurata työntekijöiden sairauspoissaoloja. Työpaikoilla on käytössä erilaisia seurantajärjestelmiä hälytysrajoineen. Kun sovittu hälytysraja ylittyy, esimies ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa ja käynnistää ns. työkykyprosessin.
Työkyvyn tukemisen periaatteita
Työkykytalon pystyssä pysyminen vaatii työntekijän, työantajan ja työterveyshuollon sujuvaa yhteistyötä. Useilla työpaikoilla on käytössä työkyvyn tukemisen ohjelma, jota voidaan kutsua esimerkiksi varhaisen tuen malliksi. Se sisältää ennakoivan tuen, varhaisen ja tehostetun tuen sekä työhön paluun tuen. Jotta malli ei jää pelkäksi paperiksi, sen käytölle pitää olla selkeät pelisäännöt ja toimintatavat. Yhteistyöhön osallistuvien (työntekijä, lähiesimies, työterveyshuolto) pitää tietää, mitä heiltä odotetaan ja mitkä ovat työpaikan toimintatavat työkykyongelmien ratkaisemisessa.
Varhainen puuttuminen on työkyvyn tukemisen kulmakivi. Nykyään painotetaan ennakointia eli tilanteeseen pitäisi yrittää vaikuttaa jo ennen varsinaisen työkykyongelman syntymistä. Varhaisen tuen vaiheessa työntekijän tulee itse rehellisesti pohtia tilannettaan ja etsiä ratkaisuja yhdessä esimiehen kanssa kahdenkeskisessä keskustelussa. Ratkaisuja tehdään sen mukaisesti, mistä oikeasti on kyse. Onko työnteon sujumattomuuden syynä työntekijän terveysongelmat vai onko työmotivaatio hukassa? Onko työntekijän ammattitaito kenties vanhentunut vai onko työkykyongelman taustalla työyhteisön ristiriidat tai henkilön kuormittava elämäntilanne?
Työkyvyn tehostetusta tuesta puhutaan, kun ratkaisujen etsimiseen tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi työterveyshuollosta tai työsuojelusta. Jos työkykypulmien taustalla on terveysongelma, työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Tarvittavien tutkimusten ja selvittelyjen jälkeen järjestetään usein työterveysneuvottelu, jossa saman pöydän ääressä työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshuollon asiantuntijat pohtivat yhdessä ratkaisuja työntekijän tilanteeseen. Samalla sovitaan jatkotoimenpiteistä sekä niiden vaikutusten seurannasta.
Työhön paluun tuessa esimies pitää yhteyttä työntekijään sairauspoissaolon aikana ja työterveysneuvottelu järjestetään hyvissä ajoin ennen sairauspoissaolon päättymistä. Yhdessä sovitaan tarvittaessa esimerkiksi työn keventämisestä, perehdyttämisestä pitkän poissaolon jälkeen ja asioiden vireille laittamisesta Kelaan ja/tai työeläkelaitokseen.
Pitkien sairauspoissaolojen seurantaa helpottaa lakisääteinen ns. 30-60-90-sääntö. Tiivistetysti se tarkoittaa:
60 päivän sääntö sisältää Kelan sairauspäivärahan hakemisen ja kuntoutuspäivärahan hakemisen Kelassa
Ennen 90 sairauspoissaolopäivää lääkäri tekee B-lausunnon Kelalle työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Ilman lausuntoa Kela ei voi maksaa sairauspäivärahaa 90 päivän jälkeen.
Mitä voit itse tehdä?
Oma käsityksesi työkyvystäsi ennustaa tulevaa työkykyäsi. Et voi valita terveyttä tai sairautta, mutta voit valita asenteesi asioihin ja pitää yllä toivoa. Voit keskittyä ratkaisujen etsimiseen ongelmien päivittelyn sijasta. Työelämässä selviytyminen vaatii kestävyyttä ja joustavuutta, joita voi opetella. Selviytymistä edesauttaa itsensä ja toisten hyväksyminen sellaisenaan.
Hyvä työilmapiiri tukee työssä jaksamista. Omaa osuuttaan työilmapiirin rakentamisessa on syytä aika ajoin arvioida. Omasta fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta kannattaa huolehtia sekä siitä, että työ, lepo ja virkistys ovat omassa elämässä sopivassa suhteessa toisiinsa.
Ennen kaikkea ole rehellinen itsellesi ja toisille. Jos esimerkiksi työsi on fyysisesti kuormittavaa etkä selviydy siitä fibromyalgian oireiden vuoksi, lähde rohkeasti uusille urille. Voit olla työkyvytön yhteen ammattiin tai työtehtävään, mutta työkykyinen johonkin toiseen. Uudelleen suuntautumisessa on tärkeää se, mitä sinä itse toivot työltäsi, missä koet olevasi hyvä ja mitä kykenet tekemään. Mikä saa sinut syttymään ja missä tehtävässä voisit kokea työn imua ja iloa.
Uskalla unelmoida ja tehdä muutoksia. Opettele vaihtoehtoisia tapoja tehdä työtä – ja elää. Mieti millaisena näet tulevaisuutesi työelämässä parhaimmillaan. Mitä voimavaroja, kykyjä ja taitoja sinulla jo on tavoitteen saavuttamiseksi? Entä tarvitsetko apua tavoitteesi saavuttamiseksi? Mikä on ensimmäinen askel tavoitteesi suuntaan?